Kanninen: Miksi olemme nähneet niin selvän kapitalismin voittokulun viime vuosikymmeninä?

 

Maïche: Kapitalismi on talousjärjestelmä, joka esiintyy erilaisissa muodoissaan aikakaudesta riippuen. Professori Fernand Braudel on väittänyt, että taloudella on kautta historian ollut kapitalistinen ydin. Teollinen vallankumous 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa mahdollisti kapitalismille uusia laajenemismahdollisuuksia. Professori David C. Kortenin mukaan kapitalismi löi 1980-luvulla kommunismin ja 1990-luvulla markkinatalouden. 

 

Koska kapitalismissa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa, se on vaikeasti sovitettavissa demokratian perusperiaatteiden kanssa. Nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä mahdollistaa rikkaiden ja vahvempien toimijoiden ylivoiman, jolloin järjestelmä hyödyttää alati enemmän rikkaita ja voimakkaita toimijoita, samalla kun vastarinnan muodot ovat heikentyneet. Samaan aikaan tuloerojen kasvaessa kapitalistinen järjestelmä vieraannuttaa massat, kuten Karl Marx on kirjoittanut. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu voi tulevaisuudessa johtaa vakaviin yhteiskunnallisiin yhteenottoihin. Siksi yhteiskunnat ovatkin viime vuosikymmeninä muotoutuneet entistä autoritaarisemmiksi. 

 

Kanninen: Missä kapitalismi on onnistunut?

 

Maïche: Kapitalismi on edistänyt ennennäkemätöntä talouskasvua ympäri maailmaa. Se on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sekä muualla maailmassa, kun maat ovat vapautuneet kolonialistisen yhteiskuntajärjestelmän ikeestä ja itsenäistyneisiin valtioihin on muodostunut omat kansalliset pääomaeliitit. Teknologiset innovaatiot, kuten internet ja digitalisaatio, ovat luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita ympäri maailmaa. Valtiot ovat siirtyneet kohti markkinavetoisempia talousjärjestelmiä ja yksityistämistä, mikä on vahvistanut kapitalistista taloutta entisestään. Kapitalistiset järjestelmät ovat onnistuneet luomaan resurssien kohdentamista ja tuotannon optimointia. Voi kuitenkin perustellusti kysyä, ovatko nämä saavutukset todella kapitalistisen järjestelmän ansioita?

 

Kanninen: Missä se on epäonnistunut?

 

Maïche: Kapitalismi on usein tarkoittanut nopeita voittoja lyhyellä tähtäimellä. Kapitalismi onkin lisännyt tuloeroja ja taloudellista epätasa-arvoa samalla, kun liiallinen resurssien kulutus ja ympäristön saastuminen ovat johtaneet ilmastonmuutokseen. Ihmisen vaikutus luontoon on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja tulevaisuudessa ympäristökriisi uhkaa ravistella koko nykyistä tuntemaamme yhteiskuntajärjestystä. Tuloerot ja ilmastonmuutos lisäävät sosiaalista turvattomuutta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä ei enää kykene luomaan tarpeeksi vahvoja turvaverkkoja niille, jotka jäävät nykyisen talousjärjestelmän kehityksen ulkopuolelle.

 

Kanninen: Onko kapitalismi tällä hetkellä kriisissä?

 

Maïche: Kapitalismin kriisistä puhutaan entistä enemmän. Lukuisat taloustieteilijät ja poliittisen talouden tutkijat ovat jo vuosia varoittaneet kapitalistisen talousjärjestelmän kriisiytymisestä. Nykyinen talousjärjestelmä Yhdysvalloissa ja Euroopassa ei ole koskaan toipunut vuoden 2008 finanssikriisistä. Ostovoima on heikentynyt, eikä talous enää kykene tuottamaan kasvua. Olemmekin mahdollisesti ajautumassa uusien imperialististen sotien aikakaudelle, josta muun muassa Vladimir Lenin kirjoitti jo yli sata vuotta sitten teoksessaan Imperialismi, kapitalismin korkein vaihe.

 

Kanninen: Mihin kriisi voi johtaa?

 

Maïche: Kriisi on jo johtanut yhteiskunnalliseen ja poliittiseen militarismin kierteeseen, taloudellisen kilpailun kierteen syvenemiseen sekä sotien laajenemisen uhkaan. Voi pohtia, onko ihmiskunnalla varaa maailmansotaan, jota käytäisiin aiempaa tuhovoimaisemmilla aseilla, jotka vaikuttaisivat suoraan ympäristöön niin, että ihmiskunnan tulevaisuus planeetallamme vaarantuisi oleellisesti? Optimistisesti ajatellen voi tietenkin toivoa, että järjestelmä uudistuisi kohti sosiaalisempia ja kestävämpiä malleja. Kriisit voivat johtaa vastavoiman uudelleenmuotoutumiseen ja radikaalimpiin visioihin, kuten jakamistalouteen tai degrowth-liikkeen vahvistumiseen. Kapitalismilla onkin ollut vuosisatojen aikana tapana sulautua ajan henkeen. Se omaa myös kyvyn muuntautua pysyäkseen hengissä. Lisäksi voi pohtia, kuinka paljon kapitalismi heijastaa ihmistä ja ihminen kapitalismia? 

 

Karim Maïche. Kuva: Juuso Aalto