Rauhan, kulttuurin ja aktivismin  

verkkojulkaisu

JP (Juha-Pekka) Väisänen - Uusi Sivu

Varjoteatteritaiteilija Elviira Davidow tunnetaan nukketeatterista ja monenlaisista projekteista, jotka pyrkivät vähentämään köyhyyttä ja edistämään tasa-arvoa. Tällainen rauhanpuolustaja nähdään usein mukana hankkeissa, joissa toimitaan maahanmuuttajien eduksi. Kahden lapsen äiti, joka asustelee Turussa ja Vehmaalla, sanoo välillä olevansa "aika Peppi äidiksi".

Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestö Pand, perustettu vuonna 1983, valitsi 30.11.2023 Elviira Davidowin puheenjohtajakseen. "Protestoin sotaa ja vaadin rauhaa" Taide on Elviira Davidowille tehokas keino ilmaista mielipiteitään ja kuvata maailman tilaa. Hän ajattelee, että Ukrainan sota on todella monimutkainen.

Rauhantaiteilijan näkökulmasta sodat ovat järjettömiä ja turhia. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa kauhistuttaa Elviiraa. Taiteilija epäilee, että Ukrainan sodassa on mukana monia muitakin ahneita toimijoita kuin vain Venäjä ja Ukraina. Elviiran nenään sodassa haiskahtavat raha ja valtarakenteet. Olen antautunut olemaan äärimmäisen mustavalkoinen sodan ja rauhan kysymyksissä. En koe minkäänlaista samaistumispintaa ajattelumalliin, joka uskoo, että sodat ovat ihmisille luonnollinen tapa säännöstellä ylikansoittumista. Ihmisten usko ylivertaisuuteensa kaikkea olevaisuutta kohtaan ja usko siihen, että toisia saisi tarpeen mukaan polkea, alistaa ja tappaa, on mielestäni vääristymä.

”Uskon, että pikkuhiljaa kykenemme kontrolloimaan omaa ahneuttamme,” sanoo Elviira Davidow. Elviiran mukaan ”EU:hun haaveilevaa Ukrainaa vedellään narusta suuntaan ja toiseen, samalla koko sota yksinkertaistetaan sadun säännöillä toimivaksi illuusioksi.” Taiteilija näkee, että suuri osa maailmasta on saman propagandatarinoinnin lumoissa. ”Enkä tällä tarkoita, etteikö Venäjältä puskisi kauhua ja tyranniaa, mutta itse uskon, että tarina ei ole näin yksinkertainen ja hyötyjiä on monia.”

”Totuus kuitenkin on, että sodan on loputtava ja ihmisten tappamisen ja ympäristön raiskauksen on loputtava. Erityisen pahalta tuntuu, jos ukrainalaisia uhrataan, koska lähimmät maat on lietsottu pelkäämään, että jos sotiminen loppuu, niin me olemme seuraavat uhrit. Tähän en edelleenkään näe mitään selkeitä perusteita, vaikka Putin olisi kuinka hullu tahansa, niin Ukrainan sotaan on kuljettu askelmia pitkin, vaikkakin vääriä, vänkyröitä ja hataria…”

”Tuntuu uskomattoman hullulta, että samalla kun planeettamme pihisee viimeisillä voimillaan ja ihmiskunta kokee ajan saatossa sivistyneensä, niin edelleen ihmiset uskovat, että sodalla voi parantaa, korjata ja paikata jotain.”

”Ukrainan sota ei lopu ennen kuin kaikki haluavat sen oikeasti loppuvan. Palestiinan sota taas on niin hirviömäisen kauhea, että jos ihmiset kykenisivät näkemään sen ytimeen, sen pitäisi olla sodista viimeinen, koska jos Gazan pommitusta jatketaan, ei ihmisyydessä ole mitään järkeä,” sanoo Elviira Davidow

Aktivismistaan taiteilija tunnetaan

Elviira Davidow tunnetaan teatterihommistaan ja monenlaisista projekteista, jotka pyrkivät edistämään köyhyyden lieventämistä ja tasa-arvoa. Itsekin liikkuvainen Elviira on usein löytänyt paikkansa taiteilijana hankkeissa, joissa toimitaan esimerkiksi bulgarialaisten ja romanialaisten siirtolaisten kanssa.

Taiteilijan työn ja roolin lisäksi Elviira on myös kahden lapsen äiti. Äitiyden äärellä sukelletaan syville vesille. ”Äitiys kuluttaa pinnallisia voimavaroja ja samalla rikastuttaa ytimiä myöten. Äitiydessä, niin kuin elämässäkin, parasta on arki ja sen käsittämättömän upeat ihmeet. Tänä päivänä oma vapaa liikkuvuuteni on rajoitetumpaa. Elämäni ovat vallanneet esikouluikäiset rakkausmurmelit, joilla on marakattienergiaa,” sanoo Elviira.

Kajaanissa syntyneen Elviiran ensirakkaus oli tanssi, jota luonnostaan liikkuvainen nuori ehti opiskella Oopperan balettikoulussa. Elviiran tie esiintyväksi taiteilijaksi on kulkenut opiskelujen kautta erilaisissa kouluissa Espanjassa, Amsterdamissa sekä Turussa ja Orivedellä.

Elviiran ystävät ja läheiset tuntevat hänet monenlaisten asioiden ihastelijana, aistittelijana ja oivaltelijana. Varjoteatterin ammattilainen näkee itsensä ”aaltoilevana, impulsiivisena ja intohimoisena taiteilijana, joka on ajoittaisesti myös vähän löyhä.”

Onnellinen Prinssi saa ensi-iltansa Turun kaupunginteatterissa 15.5.2024. Kuva: Frans Rinne

En osaa tehdä muuta kuin taidetta

Elviira tekee tänään täysillä työtä varjoteatterin ja tanssin parissa. Turun kaupunginteatterissa nähdään 15–25.5. Elviiran uusin Oscar Wilden satuun perustuva aikuisten varjoteatterinäytös ”Onnellinen prinssi”. Esityksen konsepti, käsikirjoitus, esiintyjä, nukenrakennus: Elviira Davidow, lavastus, nukenrakennus, ohjauksen dialogisti: Iida Vanttaja, esiintyjä, nukenrakennus: Vilja Lehtonen, käsikirjoituksen ja ohjauksen dialogisti: Seija-Leena Salo, äänisuunnittelu, sävellys: Joe Davidow.

”En osaa enkä oikein haluakkaan osata tehdä mitään muuta kuin taidetta. Uskon ja, tai ainakin haluan uskoa saaneeni kutsun. Teen mitä minun kuuluu tehdä ja sillä sipuli. Koen olevani todella onnekas, koska minulla on kieli millä ilmaista itseäni ja jolla puhua muidenkin hyväksi,” sanoo Elviira.

Houkkana

Elviira on omillaan osallistavissa teoksissa, jossa tarinankertoja ja kuulijat rakentavat esitystä yhdessä. Viimeisimpänä olemme voineet nähdä Houkkana - yhteiseksi hyväksi teoksen, joka on nykymusiikilla ja runonlaulannalla sävytetty varjoteatteriesitys pyhistä houkista, taiteilijoista ja aktivisteista, jotka kohoavat hullun maineesta hyvyyden esitaistelijoiksi.

Ihmisiksi

Elviira on Hanna Niittymäen Ihmisiksi elämisen taito -kirjan pohjalta rakentanut näyttelyesitys- ja työpaja kokonaisuuden. Paperinukketeatterin sekä varjoteatterin keinoin toteutettu näyttely on tehty kirjastoihin ja kulttuuritaloihin. Näyttely koostuu pienoisnäyttämöistä, sätkynukeista, kurkistuslaatikoista sekä työpajojen kautta syntyneestä materiaalista -varjo ja paperinukeista sekä Niittymäen kirjaan liittyvästä informatiivisesta osiosta.

Ymmyrkäisenä

Muusikko Jopi Knuutisen kanssa Elviira on työstänyt Ihmisiksi -näyttelyn rinnalle teoksen nimeltä Ymmyrkäisenä. Se on lapsille suunnattu varjoteatteriesitys, jossa ihmetellään maailmaa - ollaan ymmyrkäisenä ja matkataan tarinoilla Romaniaan, Mongoliaan, Karibian saarille ja Pohjois-Amerikkaan. Esityksessä kysytään: miksi ihminen on ahneuteensa kompuroiva, ikuisesti harhaileva ja lapsen mielensä kadottava välillä vähän onneton olento.

”Me nukketeatteritaiteilijat olemme tottuneet pistämään kätemme täysillä erilaisiin ämpäreihin. Minä ohjaan, käsikirjoitan, valmistan nukkeja, lavastan ja esiinnyn. Ajattelen usein olevani nukketeatteriduunari. Suurin osa työstäni on keikkailua. Teatterit, kulttuuritalot, kirjastot, asukastalot, työväentalot ja koulut ovat minun työpaikkojani. Työni on suurelta osaltaan roudausta, rakennusta ja purkua, mutta aina jossain välissä sitten esiinnytään,” sanoo Elviira.

Taiteilijan osattava monta asiaa

Taiteen multitaskaajan pitää muistaa ja osata myös markkinoida itseään ja esityksiä. Elviira tunnustaa, että joskus tuntuu rasittavalta ja ongelmalliselta se, että ”pitää, myydä ja tuottaa esityksiä, hakea apurahoja ja tehdä hyviä hakemuksia sekä kehuskella ja vakuuttaa ja vääntää ja kääntää enemmän ja enemmän.”

Aktiivisesti tärkeiden asioiden puolesta toimivan ja maailmantilaa protestoivan Elviiran mukaan tässä ajassa on todella monta asiaa, jonka puolesta hän mieluusti istuisi kettingeissä, jos siitä olisi jotain hyötyä. Elviira tekee taidetta rauhan puolesta ja protestoi koska ”sodat ovat rikoksia, joita vastaan tulee taistella päättymättömästi, koska rauhaan ei ole tietä vaan kuten Mahatma Gandhi sanoo, rauha itsessään on tie.”

Yhteisötaiteilijanakin tunnettu Elviira tulee perheestä, jossa aktivismi ja eritoten rauhan aktivismi on juurtunut osaksi arkea. Rauhanaktivisti Elviiralle juuri taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestö Pand kaikista rauhanjärjestöistä on tuntunut eniten kodilta. Pandiin Elviiran kutsuivat origamitaiteilija Eeva-Helena Inomaan rauhankurkiperformanssit. Elämän jatkuvaksi ihmettelijäksi ja ihastelijaksi itseään kutsuva Elviira on toiminut aktiivisesti Pandin toiminnassa kymmenen vuotta. ”Nyt kun maailma on ehkäpä kaikkein koukeroisimmillaan minun on aika kokeilla puheenjohtajuutta,” sanoo Elviira.

Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden rauhanjärjestö Pandin hallitukseen 2024-2025 Elviira Davidowin johdolla osallistuu vaikuttava ja värikäs joukko taiteen ja kulttuurin tunnettuja tekijöitä; koreografi Alpo Aaltokoski, näyttelijä Arja Pekurinen, tekstiilitaiteilija Heidi Linsén, luova kirjoittaja Riku Räihä, näyttelijä Ritva Sorvali, muusikko Zuge Guerilla, laulaja Merikukka Kiviharju, origamitaiteilija Eeva-Helena Inomaa, tanssija Paz Ferri, muusikko Rodrigo Rodriguez, kuva- ja tanssitaiteilija Sanna Karlsson-Sutisna ja taiteilija Mama Radical aka Henna Hartikainen.

Tanssitaiteilija Antti Seppänen teki ”tilaa uusille kasvoille” oltuaan järjestön puheenjohtaja seitsemän vuotta (2017–2023). Antti Seppänen kertoo, että rauhantyön parasta antia ovat olleet tapahtumat sekä näyttelyt ja niiden tuottaminen ja uusien yhteistyötahojen löytäminen.