Rauhan, kulttuurin ja aktivismin verkkojulkaisu
Kuva: Sanna Lehto (Koskenniemi) ja Veikko Somerpuro (Kangaspuro=
jatkoa jutulle;
Puolustuksen ja hyökkäyksen välinen ero on kuin veteen piirretty viiva
Jaana Kanninen
Rikosoikeudellinen toimivalta puhuttaa
Suurimman keskustelun Suomessa DCA-sopimuksen ympärillä on synnyttänyt rikosoikeudellinen toimivalta. Kumman maan lain mukaan sotilas tuomitaan, jos hän tekee rikoksen Suomessa? Nato-jäsenyydessä asiaa säätelee niin sanottu SOFA-sopimus, jonka Suomi on hyväksynyt jo aiemmin. Siinä sovitaan säännöistä, jotka koskevat Nato-joukkojen oleskelua vieraassa maassa, muun muassa rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kahdenvälisessä DCA-sopimuksessa puututaan samaan asiaan, osin kumoten SOFA:n periaatteita, sanoo emeritusprofessori Koskenniemi.
Jos vieraan maan sotilas tekee sellaisen rikoksen, että se on määritelty rikokseksi vain toisen maan lainsäädännössä, oikeustoimiin ryhdytään siinä maassa, jonka laki tuomitsee teon. Tämä voisi koskea esimerkiksi vakoilua. Toinen tapaus koskee virallisessa tehtävässä tapahtunutta rikosta. Tällöin rikos tuomitaan joukot lähettäneen maan sotilastuomioistuimessa sekä SOFAn että DCA:n mukaan. Ongelmana on, että missään ei ole määritelty, mikä on virallinen tehtävä, ja sen päättää yksinomaan Yhdysvallat.
Kolmas on tapaus, jossa DCA pyörtää sen menettelyn, jonka Suomi juuri neuvotteli SOFAssa. SOFAn mukaan asemamaa – tässä tapauksessa Suomi - saa laajahkon oikeudellisen vallan vapaa-aikana tapahtuneisiin rikoksiin. Mutta DCA:ssa Suomi luopuu tästä vallasta. Jos yhdysvaltalaissotilas vaikkapa syyllistyy raiskaukseen vapaa-ajallaan
kostean kapakkaillan jälkeen, sotilas tuomitaan Yhdysvaltojen lain mukaan. Sopimuksen mukaan Suomi voi erityisissä tapauksissa ottaa itselleen takaisin tuomiovallan, mutta jää määrittelemättä, mitä nuo tilanteet voisivat olla.
On selvä, että Yhdysvallat ei halua sotilaidensa tuomitsemista muiden maiden lakien mukaan. Yhdysvallat ei myöskään ole jäsenenä sotarikoksia käsittelevässä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä. Sillä on kuitenkin ollut ongelmia 1950-luvulta saakka niissä liittolaismaissa, joissa on yhdysvaltalaisjoukkoja, muistuttaa Koskenniemi. Esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa on ollut useita rikostapauksia, jotka on pääsääntöisesti käsitelty yhdysvaltalaisen lainsäädännön mukaan. Yhdysvaltoja on usein syytetty liian lepsusta suhtautumisesta sotilaidensa tekemiin rikoksiin ulkomailla.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus on voimassa kymmenen vuotta, ellei sitä sen jälkeen jatketa.
Lisäluettavaa:
DCA-sopimus
YYA-sopimus
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017