Raija-Sinikka Rantala tarttui mikkiin Kuva: JPVäisänen
Luovuus, taide ja kulttuuri ovat ihmisen perusoikeuksia
HS:n palstoilla on viime aikoina näkynyt hyviä kirjoituksia taiteen ja kulttuurin merkityksestä, mielenterveydellisistä vaikutuksista sekä saavutuksista Suomen kansainvälisen arvostuksen ja maabrändin kannalta. On myös painotettu taiteen ja kulttuurin kansantaloudellista ja työllistävää vaikutusta.
Suomen hallitukselta, joka on julistanut oleellisiksi vain numerot, ovat ilmeisesti silti jääneet huomaamatta seuraavat luvut:
Ennen koronasulkuja taide ja kulttuuri työllistivät n. 130 000 suomalaista. Ne myös avasivat eniten uusia työpaikkoja. Vuonna 2019 suomalainen musiikki oli vientitilastojen suurin prosentuaalinen nousija. Muut pohjoismaat, joihin hallitus niin usein viittaa, ovat jo aikoja huomioineet nämä faktat.
Entä onko myös jäänyt huomaamatta, että edellinen hallitus lisäsi täysiaikaisten työpaikkojen määrää 70 000:lla, jolloin työttömyystukeen arvoitu summa pieneni miljardimitalla.
Kaikki edellinen sisältää tärkeitä näkökulmia, mutta oleellisin taidetta ja kulttuuria koskeva totuus puuttuu niiden joukosta. Se on jokaisen ihmisen oikeus löytää oma luovuutensa ja käyttää sitä.
Lapsi leikkii, kuvittelee ja luo. Se on sisäänrakennettu ominaisuus, joka vuosien mittaan unohtuu ja muuttuu kai monen mielestä tarpeettomaksi.
Taiteen ja kulttuurin ihminen on luonut keinokseen olla sitä unohtamatta.
Omalla olemassaolollaan ne manifestoivat luovuuden merkitystä, tarjoavat tilaisuuden innostua kokemastaan, antautua harrastajaksi tai peräti suuntautua tekijäksi. Ennen muuta ne kannustavat kokijaansa vaalimaan itsessään kipinää luovuuteen.
Eikä luovuutta ole aidattu taiteen ja kulttuurin rajoihin. Luovuus on tarjolla sovellettavaksi. Se on näkökulma omaan työhön ja arkeen sekä laajassa mitassa kansantaloudellinen työntövoima, jos sille vain annetaan siihen tilaisuus. Se näkee, joka tekee.
Luovuus myös estää luisumisen rattaaksi tuottavuuden ja kuluttamisen mekanismeissa. Sen herääminen ihmiselämän avainkokemus. Taide ja kulttuuri ovat olemassa ruokkiakseen sitä.
Ihmisellä on oltava oikeus kehittyä ja kehittää itsessään luovuutta koko elinkaaren mitassa ulottuakseen täyteen inhimilliseen potentiaaliinsa.